BAT ry:n kilpailut 16.11.2014 - Luvattoman hauskaa

Viime sunnuntaina Border Agility Teamin kilpahyppelyissä kinttuni tuntuivat pullamössöltä poikkeuksellisen raskailta, mutta Olga puolestaan oli liekeissä, mikä yhdessä aiempaa monipuolisempien rataprofiilien kanssa osoittautui kolmen hylyn arvoiseksi yhdistelmäksi.

Katarina Virkkalan C-hypärin alku tykittyi erinomaisen napakasti ja säpäkästi, mutta kevyempiin pusseihin tottuneelle Olgalle paikallinen järeämpi versio oli liian hapokas, joten se päätti skipata moisen surmanloukun. Loppuosa oli ihan kelpoa perustekemistä, vaikkakin minun olisi ollut soveliasta suoran putken jälkeen ohjata enemmän ja vetelehtiä vähemmän.

A-radalle oli viritetty sarja putkiansoja, jotka onnistuimme välttämään, ja kutostuubin jälkeen kuului slurrrrrps, kun Olga imeytyi kepeille ja jatkoi niiden luukutusta jättäen minut statistiksi toljottamaan tapahtunutta - valitsemani tehotreenimetodi on alkanut tuottaa tulosta! Ennen keinua änkesin taas leikkaamaan viuhahtajalta vauhdin pois, mutta mokoma livahti ohitseni, joten jouduin hieman painokkaammin muistuttamaan, että este on keikahtavaa mallia. Kaiken kalastelun ja pelastelun jälkeen olin renkaalla ratkaisevasti myöhässä sorruttuani jee, nyt tehdään nolla! -ajatukseen kolme estettä liian aikaisin – juuei sitten tehty.

Oletin Vesa Sivosen B-radankin tyssäävän pussiin, mikä oli vähintäänkin masentava alkuasetelma, joten päätin rynnistää hällä väliä -asenteella riskirajoilla: esimerkiksi kepeille en shelttien kanssa olisi kuunaan tehnyt niin tiukkaa valssia, mutta minikuulalle moinen muuvi toimi moitteetta. Kun Olga lopulta livahti pussiin, valmistauduin jo nostamaan sille kangasta, mutta pieni kohouma alkoikin päättäväisesti puskea eteenpäin - jumankekka, sehän aikoo tulla läpi! Jälkeenpäin analysoituna tämä saattoi hyvinkin johtua siitä, että loittonevien askeleitteni sijaan käkätin kuuli minun läähättävän kannustavan vieressä, joten se malttoi jäädä taistelemaan tiensä valoa kohti.

Onko syyn kaikkiin virheisiin aina ihan pakko löytyä peilistä...?!?

Edistyksellisen käänteen jälkeen en huomannut enää paneutua putki-puomi -erotteluun asian vaatimalla vakavuudella. Pitihän tämäkin sitten sössiä.

xxx

Positiivista:

• varmat startit - ei edes nykinyt
• hallittu keinu - ei nätti, mutta turvallinen
• kahdella radalla jäätävän hyvää kepittelyä - targetin häivytykseen onkin panostettu
• messevä menemisen meininki - hurjan kisakokemuksen tuomaa varmuutta?

Perusparannuskohteet:

• kontaktit - kuinka yllättävää