Lägin kilpailut 26.10.2014 - Näytön paikka

Viime torstain omatoimiset viimeistelytreenit Olgan kanssa olivat hanurista haastavat: kontaktit nahkis nakutti edellisen sunnuntain tehoprässin jäljiltä kohtalaisesti, mutta keksi korvaukseksi kehittää keskivaikean keppiongelman. Loistava ajoitus! Toisaalta sain arvokkaita viime hetken vinkkejä siitä, mihin minun olisi tuomiopäivänä taktisesti viisasta kiinnittää ekstrahuomiota.

Superkuumottavana sunnuntaina minun oli tarkoitus virittäytyä tunnelmaan Sagan kanssa kahdella kakkosluokan startilla, mutta rupeama jäi siltä osin suunniteltua lyhyemmäksi, kun iloisella mielellä liikkeellä ollut Saippuapala liukasteli Anne Huittisen A-radalla medeissä ainoan nollatuloksen ja siirtyi siitä ansaitun sertin myötä kolmosiin. Tämä kalasteltu onnistuminen auttoi hieman helpottamaan hermopainettani - sukkela seniorirouva on häiriöherkkänä trioni vaativin ohjattava, joten minulla saattaisi sittenkin olla edes teoreettiset mahdollisuudet selvitä myös junioriurheilusta.

Siispä ajatukset pakettiin, kääkkä kainaloon ja baanalle!

Tämä ei tuomarin kotijoukkojen mielestä ollut ainakaan liian vaikea.

Debyyttikoitokseksi passelin perusselkeään Petteri Kermisen A-rataan tutustuessani arvioin, että minun tulisi tukea Olgaa kepeillä sekä olla erityisen huolellinen hypyillä 7 ja 11, joille se ei välttämättä oma-aloitteisesti innostuisi irtoamaan. Neiti tarvitsikin henkisen tuuppauksen takalistoonsa juuri edellä mainituissa kohdissa ja oli kokonaisuudessaan aavistuksen jännittyneen oloinen, mutta viuhahti silti vauhdikkaaseen voittoon tuloksella 0/-11,55, LUVA. Ei lisättävää.

Tohvelia toisen eteen vol 2.

B-radalla jätin Olgan uhkarohkeasti starttiin kahden hypyn taakse ja sijoitin itseni blokkaamaan renkaan sen näkökentästä. Puomin jälkeinen tuttu hyppykierros pyrähdettiin nyt epäröimättä, ja muutenkin vieteripehva tuntui itsevarmemmalta ja huolestuttavasti nopeammalta, mutta kepeillä nukahdin unohdin korostaa kartturointiani, ja hutilointini viimeisteli semikarmea lentokeinu. Tällä rymistelyllä räpätin sijoittui neljänneksi tuloksella 10/-9,64.

Täyttää kiireen tunnusmerkit.

C-hypärin lähtösuoran semi-infernaalisella pikataipaleella ehdin ensimmäiseen mutkaan ajoissa ottamalla kilpakipaisuun varaslähdön kolmosputken suulta. Jo renkaan jälkeen käkätin alkoi jäpättää itsekseen, mikä minun olisi pitänyt ymmärtää tulkita vaaran merkiksi: kiitokuula imeytyi kiihtyvällä nopeudella seiskaputkeen, ja voitteko uskoa, että jäin yllättyneenä kuin tikku kakkaan hieman jälkeen, kun se sinkosi tuubista kenttää kiertävälle radalle. Hypyt 8-10 Olga tykitti varsin itsenäisesti [olivat suoremmassa linjassa kuin piirroksessa, toim. huom.], minkä jälkeen koiransa kiinnikirimiseen keskittynyt ohjaaja ei mahdollisesti huomannut ohjata sitä, joten vauhtiin päässyt hupatin nappasi kaupan päälle kakkoshypyn väärinpäin yleisön kohahtaessa pettyneenä. Harmillisesta hylkäyksestä huolimatta tämä riemukas rallatus oli silti syöksysämpylältä etevin esitys.

Videomateriaalia kahdelta ensimmäiseltä radalta, valitettavasti kuvaajalla ja kameralla oli yhteistyöongelmia hypärin aikana.

Olga oli kovin liikkis kisakuula: keskittynyt ja tosissaan, mutta kuitenkin oma iloinen itsensä. Nahkamallinen agipäristimeni on tehnyt ensimmäisen kerran minkäänlaista rataa vasta heinäkuun puolivälissä, ja intensiivinen treenijaksomme alkoi syyskuun alussa, joten olisin ollut tyytyväinen vaatimattomampiinkin tuloksiin.

Päivän positiiviset:

• startit, joissa menohalukas mini-intoilija malttoi odottaa esimerkillisesti
• putkiin irtoaminen
• sähäkät, mutta särmät puomit
• rata radalta parantunut fokus ja estehakuisuus
• puuhakuulan asenne ja työmotivaatio, jota maalissa palkkana odottanut nakeilla täytetty dummy auttoi ylläpitämään

Perusparannuksen tarpeessa:

• epävarmuus kepeillä - oletettavasti targetin puutteesta johtuva, otetaan tehostettuun harjoitusohjelmistoon
• A:n alastulokontakti - työn alla
• ohjaajan vire - ikuisuusprojekti

Perusteellinen panikointini saaaaattoi siis olla merkittävä ylilyönti ohuesti liioiteltua - koeponnistuksesta jäi lopulta huikea fiilis!